Toissa yönä vietettiin asunnottomien yötä ympäri Suomen. Helsingissä tapahtumat keskittyivät Hakaniemen torille ja Narinkkatorille. Paikalla Hakaniemessä oli itse presidentti ja asuntoministeri. Hienoa.
Kahta päivää ennen tilaisuutta postiluukusta tipahti ensi vuoden budjettiesitys Helsingin Asumisoikeus Oy:n taloille. Itse satun asustamaan kyseisen yhtiön asumisoikeusasunnossa ja toimin talohallituksen puheenjohtajana. HASO on Helsingin kaupungin yhtiö, periaatteessa voittoa tuottamaton.
Budjettiesitys oli karmaiseva. Vuokria (ts. vastikkeita) korotettaisiin 12 % ensi maaliskuun alusta. Edellinen korotus oli viime maaliskuussa. Kokolailla samansuuntaiset korotukset uhkaavat kaupungin vuokra-asuntojakin. Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun vuokrankorotukset ovat olleet n. 5 % viimeksi kuluneen vuoden aikana. Täyttä selvyyttä vuokrankorotusten perusteisiin en papereista saanut. Täytyy tehdä pieni tiedustelukierros. Näytti tosin siltä, että uudiskohteissa asumiskustannukset ovat huomattavan kalliita mm. kohonneiden tonttivuokrien ja rakennuskustannusten vuoksi. Muun muassa tonttivuokrat jyvitetään kaikille yhtiön asunnoille.
Helsingin kaupunki voi vaikuttaa asumisen hintaan ratkaisevalla tavalla. Uudisrakentamisen hinta ei kohoaisi niin suureksi kuin nykyisin, jos kaupungilla olisi oma asuntorakentamisyksikkö. Nyt tilanne on se, että tarjouksia kaupungin asuntotuotantotoimistolle jättää vain kourallinen rakennusfirmoja. Hinnoittelu on sen kaltaista, että uudisrakentamisen kustannukset hipovat pilviä. Monesti tarjouksia ei edes tule, koska kovan rahan kohteet tuottavat firmoille vuokra-asuntorakentamista tai HITASia enemmän.
Toinen asumiskustannuksia pudottava ratkaisu on tonttivuokrien alentaminen. On ihmeellistä, että kaupunkilaisten yhteisesti omistama tonttimaa on ns. markkinahintaista. Tonttimaahan sovellettava markkinamekanismikin on aika omalaatuinen: Kun yhdeltä alueelta myydään tontti, katsotaan, että alueella vuokrattavien tonttien arvo on sama, kuin yksittäisen myydyn tontin. Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan tarjonta määrää hintaa. Eli jos koko tonttimassa olisi kaupan, hinta olisi täysin erilainen.
Kaupunki voisi myös alentaa omistamiensa vesi- ja energialaitosten tariffeja. Helsingin Energia on tuottanut huomattavia voittoja vuosi toisensa perään. Myös peruskorjauksiin voitaisiin myöntää edullisempia lainoja.
Kun nyt meikäläisenkin kämpän vuokra näyttää nousevan 10 euroon neliöltä, voi kysyä, kuinka monella vuokra- tai asumisoikeusasukkaalla on kipuraja tullut vastaan? Näyttää siltä, että aika monella, kun vuokranmaksuvaikeudet ovat lisääntyneet kaupungin vuokra-asunnoissa ja häätöjä on toteutettu entistä hanakammin.
Mihin presidentti tai asuntoministeri on ajatellut sijoittaa sitten vuokra-asukkaat?
